TIETEEN STIIKNAFUULIA 47 ======================== Aina silloin t{ll|in k{y niin, ett{ t{nne pohjoiseen lintu- kotoomme saapuu ulkomaalainen ihminen. Kuten esimerkiksi John Bolton Yhdysvalloista Goddardin avaruustutkimuskeskuk- sesta. H{n on avaruusteleskooppien eriskoistuntija, ja niin- p{ piipahtaessaan nyt keskiviikkona Helsingin Yliopiston Observatoriolla Bolton kertoi hieman tulevaisuuden avaruus- kaukoputkista, eli niist{ kapineista, jotka aikanaan tulevat korvaamaan kovaonnisen Hubble-avaruusteleskoopin. Aivan alkuun kannattaa huomauttaa, ett{ mit{{n virallisia suunnitelmia uusista suurista avaruuskaukoputkista ei ole, sill{ nyt Hubblen varjossa jokainen amerikkalainen p{{t|k- sentekij{ menee v{litt|m{sti kananlihalle, kun sana "ava- ruuskaukoputki" edes mainitaan. Siksip{ Bolton el{ttelee toiveita siit{, ett{ ehk{ t{{ll{ Euroopassa ilmapiiri olisi my|nteisempi. Joka tapauksessa kun joskus uutta avaruusteleskooppia ale- taan suunnittelemaan, t{ytyy perusratkaisu l|yt{{ vanhojen kaavojen ulkopuolelta - nyt on tietysti helppo sanoa, mutta Hubble on itse asiassa varsin k|mpel| laite. Se ei esimer- kiksi k{yt{ hyv{kseen lainkaan avaruuden painottomuutta, vaan on niin massiivinen, ett{ se voisi toimia aivan hyvin my|s maan pinnalla. Uusi kaukoputki ei sen sijaan pysyisi edes koossa Maan painovoimassa, mutta mit{ siit{, sill{ ei- h{n se t{{ll{ tule toimimaankaan. Samaan tapaanhan Apollo- lentojen kuuhunlaskeutumisalus oli suunniteltu kest{m{{n vain Kuun kuusi kertaa Maata pienempi painovoima, mink{ vuoksi sekin olisi yksinkertaisesti romahtanut kasaan t{{ll{ Maan pinnalla. Painottomuuden ansiosta avaruuskaukoputken perusrakenne voi olla varsin erikoinen: esimerkiksi itse kaukoputki ja sen rataman|veereist{ ja tietoliikenteest{ huolehtiva huol- tomoduuli voidaan eriytt{{ toisistaan l{hes kokonaan siten, ett{ niiden v{lill{ on vain ohut robottik{sivarsi. N{in n{m{ kaksi osaa h{iritsev{t toisiaan mahdollisimman v{h{n, niiden asentoa toistensa suhteen voidaan muuttaa, mutta silti ne ovat yhteydess{ toisiinsa. T{st{ eriytt{misest{ on paljon hy|ty{, sill{ huolto-osaan on esimerkiksi liitetty aurinko- paneelit, joiden varjoon kaukoputki on hyv{ siirt{{, jotta kirkas valo ei h{iritse havaintoja, eik{ Auringon s{teily l{mmit{ putkea. Lis{ksi eriytt{m{ll{ putki ja huolto-osa toisistaan saadaan esimerkiksi rakettimoottorit, s{hk|lait- teet, tietokoneet ja muut l{mp|{ synnytt{v{t apparaatit pois kylm{{ kaipaavan putken l{helt{. Tuo l{mp|tila on t{rke{ seikka, sill{ mit{ kylmemm{ksi havaintolaite saadaan, sit{ paremmin sill{ voidaan havaita infrapunavaloa, ja olisi tie- tysti {{rimm{isen k{tev{{, ett{ samalla kaukoputkella voi- taisiin havaita n{kyv{n valon ohella my|s infrapuna- ja ult- raviolettialueella. T{st{ saadaankin sitten hyv{ aasinsilta optiikkaan, sill{ siin{ miss{ infrapunahavainnot kaipaavat kylmyytt{, niin ultraviolettihavainnot suorastaan vaativat todella hyv{laa- tuista optiikkaa. Koko optinen systeemi tulisi John Boltonin mukaan rakentaa kolmesta tai nelj{st{ peilist{ ja linssist{, joista t{rkein, eli p{{peili tulisi olla l{pimitaltaan aina- kin 16 metri{. Tuo peili on jo niin suuri, ett{ se t{ytynee tehd{ ainakin kolmesta osasta, jotka kootaan vasta avaruu- dessa ja joiden hionnan viimeistely tehd{{n my|s sekin ava- ruudessa - n{in peilist{ saadaan todella tarkka, laukaisu ja painovoiman katoaminen eiv{t muuta sen muotoa ja mik{ paras- ta, niin Hubblen kaltainen hiontavahinko voidaan eliminoida. Tuohon hiontaan Bolton kaavailee muuten k{ytett{v{n ns. ionikiillotusta, joka nykyisin onnistuu vain muutamassa laboratoriossa koko maailmassa. Paitsi itse peili, niin my|s koko avaruusteleskooppi tultaneen kokoamaan kiertoradalla, kahdestakin syyst{: ensinn{kin koko masiina on niin suuri, ett{ t{ysikokoisena se ei mahtuisi mink{{n raketin nokkaan tai sukkulan rahtitilaan, ja toiseksi: tuon hentoutensa vuoksi kaikki osat pit{{ tukea hyvin, jotta ne kest{isiv{t kantoraketin kiihtyvyyden ja t{rin{n. Vaikka kaukoputki pannaan kokoon kiertoradalla, ei se tarkoita kuitenkaan sit{, ett{ astronautit siell{ vipelt{isiv{t ruuvimeisselien kanssa, vaan sit{, ett{ putken osat ik{{nkuin ponnahtavat auki avaruudessa, ja astronautit korkeintaan liitt{v{t ne toisiinsa - ellei sekin sitten tapahdu automaattisesti. Ja kunhan avaruusteleskooppi on sitten testattu matalalla kiertoradalla, singautetaan se korkealle Maata ymp{r|ivien s{teilyv|iden yl{puolelle, jotta tietokoneet eiv{t karsisi s{teilyst{, kuten Hubble tekee. Tuo kaikki oli siis suunnittelua, kuvitelmaa, t{htitietei- lij{insin||ri John Boltonin ajatusleikki{, jossa on kuiten- kin t{ysi tosi taustalla; ja kunhan Hubble-avaruusteleskoo- pille ryhdyt{{n hankkimaan manttelinperij{{, kannattaa nuo asiat pit{{ mieless{. Aivan lopuksi viel{ kaksi todella ly- hytt{ uutista: astronautti Robert Crippenist{, joka muuten oli mukana avaruussukkulan ensilennolla kev{{ll{ '81, niin h{nest{ on tehty Kennedyn Avaruuskeskuksen johtaja. Valinta- perusteina mainittiin se, ett{ h{n voisi tuoda aseman hal- lintoon uusia ideoita ja kokeneen astronautin ollessa sukku- lalennoista vastaavan paikan johtajana, voisi kaikki sujua nykyist{kin paremmin, vaikka avaruuskeskuksen budjettia on leikattu 15%:lla. Toinen uutinen koskee Kennedyn it{ist{ kollegaa Baikonurin avaruuskeskusta, jonka omistuksesta on p{{sty sopimukseen: siit{ pit{{ nyt huolta yhti| nimelt{ International Spaceport, eli Kansainv{linen Avaruussatama, jossa ovat osakkaina Kashastanin, Ven{j{n ja Ukrainan ava- ruusviranomaiset ja joukko pankkeja. Lis{ksi jopa 20% osak- keista myyd{{n yksityisille ihmisille...yksityisille ihmi- sille.. Hei..hetkinen, ruplan kurssihan on hirvitt{v{n al- hainen, eli osakkeita voisi saada paljonkin, vaikka kaikki 20%....nyt t{ytyy soittaa, Baikonur..990 ja sitten 7 0 .... Jari M{kinen