TIETEEN STIIKNAFUULIA 40 ======================== P{iv{{t{, ja tervetuloa avaruusuutisten pariin. Valitettavasti t{n{{n on muutamia huonoja uutisia, mutta onneksi joitain my|s hyvi{kin, mutta annetaan niiden odottaa v{h{n, ja kerrotaan nuo huonot pois mielt{ painamasta. T{ss{ on kolme ik{v{{ asiaa, joista on vaikea sanoa mik{ olisi kaikkeinkauhein, mutta joka tapauksessa on hyvin ik{v{{, ett{ Neuvostoliiton hallitus on p{{tt{nyt panna pisteen neuvostosukkulan kehittelylle. Pari viikkoa sitten sukkulan p{{koelent{j{ Igor Volk kertoi t{ss{ Stiiknafuuliassakin toiveikkaana ensi vuoden lennosta Mir-asemalle, mutta siit{ ei nyt sitten tule mit{{n. My|s Mir itse on joutunut punakyn{ilyn kohteeksi, sill{ sen seuraaja Mir 2 on niin ik{{n peruutettu. T{m{ ei tarkoita v{litt|m{sti loppua It{naapurin avaruusohjelmalle, mutta saattaa sen tilaan, jossa luottavaisista katseista tulevaisuuteen ei juuri voi puhua. Hallitus ei viel{ ole virallisesti p{{tt{nyt n{ist{ asisoista, mutta luotettavien l{hteiden mukaan se tekee niin aivan l{hiaikoina. Samalla muuten p{{tettiin loptettaa Energia-kantoraketin valmistaminen, mutta se ei ole niin vakavaa. My|s Amerikasta kuuluu huonoja uutisia, sill{ siell{ Kongressi on p{{tt{nyt ensi vuoden avaruusm{{r{rahoista. Freedom-avaruusasema sai 2.25 miljardia dollaria jatkokehittelyyn, joten sen tulevaisuus ei ole en{{ vaakalaudalla, mutta sen vuoksi jouduttiin monesta muusta suunnitelmasta tinkim{{n - kaikkein kipeimmin t{m{ koki CRAF-luotain, eli Comet Rendeazvous and Asteroid Flyby, eli luotain, jonka oli tarkoitus tutkia ainakin yht{ komeettaa ja asteroidia l{hiet{isyydelt{ ja l{hett{{ jopa sondin asteroidin pinnalle. T{m{ on nyt peruttu, mik{ saa mielen matalaksi. Samalla Saturnus-luotain Cassininin l{ht| lykk{{ntyi vuodella ja suuri maantutkimussatelliitti EOS menetti m{{r{rahoistaan 15 miljoonaa vihre{selk{ist{. Ett{ silleen... No, joka tapauksessa on mukavaa, ett{ nyt avaruudessa viilett{v{t luotaimet Magellan, Galileo ja Ulysses voivat kaikki potreasti. Magellan kuvaa edelleen Venuksen pintaa, mutta koska sen l{mp|tila oli nousemassa joku aika sitten liian korkeaksi, on se nyt radalla, jolla se pysyy varjossa vilvoittelemassa kullakin kierroksella 22 minuuttia. Tuolla radalla se voi kuvata vain etel{ist{ pallonpuoliskoa, mutta mit{ siit{, sill{ sekin on mielenkiintoinen. Magellanilla oli kes{ll{ my|s pint{ h{ikki{ aurinkopaneeleita liikuttavissa moottoreissa, mutta nyt kaikki on kondiksessa. Galileo puolestaan matkaa l{hes 70 000 kilometrin tuntinopeudella kohti Gaspra-pikkuplaneettaa, jonka se ohittaa t{m{n kuun lopussa. Tuon ohilennon vuoksi palataan Galileoon parin viikon p{{st{ uudelleen ja puhutaan siit{ tarkemmin. Aurinkoluotain Ulysses ohittaa Jupiterin ensi vuoden helmikuussa, ja se viilett{{ siksi iloissaan kohti j{ttil{isplaneettaa 772 miljoonan kilometrin p{{ss{ maasta nopeudella 64 000 kilometri{ tunnissa. Sitten hyv{stit avaruustekniikalle ja tervetuloa t{htitie- de. Ja tervetuloa uutinen, jossa kerrotaan nyt havaitun kaikkein nuorimman t{hden koko t{htitieteen historiassa. T{llaisten protot{htien, eli hyvin nuorten t{htien havaitse- minen on ollut hyvin hankalaa, ja on edelleenkin hankalaa siksi, ett{ ne s{teilev{t hyvin heikkosti infrapunavaloa. Vasta nyt uusien havaintolaitteiden avulla on p{{sty k{siksi tarpeeksi heikkoihin kohteisiin, jolloin tulosta on alkanut synty{: paras tulos t{h{n saakka on Astrophysic Journalissa numero 376 julkaistu artikkeli NGC1333 IRAS 4-t{hdest{, jota Gerald Sandell ty|ryhmineen havaitsi Havajilla olevalla brittien Jamec Clerk Maxwell -teleskoopilla. T{hdeth{n syntyv{t suurista kaasupilvist{, ja siksi t{m{kin kohde on suuri kaasupilvi, jossa on kuitenkin kaksi selv{sti ymp{rist|{{n kirkkaampaa aluetta: niiden v{limatka on noin 10 000 kertaa Maan ja Auringon v{limatka, mutta ne ovat selv{sti fyysisess{ kosketuksessa toistensa kanssa. N{ytt{{ siis silt{, ett{ syntym{ss{ on kaksoist{hti, mik{ ei ole lainkaan yll{tt{v{{, sill{ kaksoist{hdet ovat hyvin yleisi{ maailmankaikkeudessa. Kaasun l{mp|tila on parhaimmillaankin vain 37 K, mik{ viittaa siihen, ett{ kyseess{ ei ole vain protikaksoist{hti, vaan my|s kaikkien varhaisimmassa kehitysvaiheessa oleva t{hti, mit{ on koskaan havaittu. Itse asiassa sana t{hti on hieman liikaa, koska kumpikin protot{hti ovat todenn{k|isesti vasta suuria ker{{ntym{kiekkoja, jotka vasta ajan mittaan muotoutuvat kunnollisiksi t{hdiksi. Protot{hdist{ suurempi muuten on massaltaan noin kymmenen kertaa Aurinkoa suurempi, joten mik{{n pikkur{pelt{j{ ei t{ss{ ole syntym{ss{. Siis onnea vain peinokaisille. Ja aivan lopuksi tietoja Auringon viime aikaisista tepposista. Nimitt{in tuota noin, viime viikon lopulla, tarkalleen kello 21.15 Suomen aikaa 29 syyskuuta tapahtui suurehko Auringonpurkaus, jonka seurauksena Maan magneettikentt{ h{iriintyi viime keskiviikon ja torstain v{lisen{ y|n{ - t{m{ n{kyi komeina revontulina taivaalla. Aurinko on muutenkin purkaillut kovasti viime aikoina, joten jos olette sentimentaalikkoja tai t{htiharrastajia, niin kannattaa seurata y|taivasta revontulien toivossa, ja jos olette radioamat||rej{, niin varautukaa huonoon radiokeliin. T{m{ radiossa h|p|tt{v{ amat||ri lopettaa kuitenkin nyt, ja siirt{{ puheenvuoron takaisin Studioon - ole hyv{, esko! Jari M{kinen