1. Ja kuningas David sanoi koko joukolle: Salomon, yhden minun
pojistani, on Jumala valinnut, joka vielä nuori ja heikko on, mutta työ on suuri;
sillä ei se ole ihmisen asumasia, vaan Herran Jumalan.
2. Ja minä olen kaikesta voimastani valmistanut Jumalani huoneelle kultaa kultakaluiksi,
hopiaa hopiaisiksi, vaskea vaskisiksi, rautaa rautaisiksi, puita puuaseiksi,
ja onikin kiviä, kiinniliitetyitä rubineja, monen-pilkullisia kiviä, ja kaikkinaisia
kalliita kiviä, ja marmorikiviä sangen paljon.
3. Ja olen vielä antanut hyvästä tahdostani Jumalani huoneesen mitä minun omani
on, kultaa ja hopiaa, ylitse sen kaiken, minkä minä olen valmistanut pyhän huoneesen:
4. Kolmetuhatta leiviskää ophirin kultaa ja seitsemäntuhatta leiviskää puhdasta
hopiaa, silata huonetten seiniä,
5. Kultaa kultaisiin, ja hopiaa hopiaisiin ja kaikkinaisiin töihin, tekiäin
käden kautta. Ja kuka on hyväntahtoinen täyttämään kättänsä tänäpänä Herralle?
6. Niin isäin päämiehet ja Israelin sukukuntain päämiehet, niin myös tuhanten
ja satain päämiehet, ja kuninkaan töiden päämiehet olivat hyväntahtoiset,
7. Ja antoivat Jumalan huoneen palvelukseen viisituhatta leiviskää kultaa, ja
kymmenentuhatta kultapenninkiä * , ja kymmenentuhatta leiviskää hopiaa, kahdeksantoistakymmentä
tuhatta leiviskää vaskea, ja satatuhatta leiviskää rautaa.
8. Ja joiden tyköä kiviä löydettiin, ne he antoivat Herran huoneen tavaroihin,
Jehielin Gersonilaisen käden alle.
9. Ja kansa iloitsi, että he niin hyvästä tahdosta antoivat; sillä he antoivat
Herralle vaasta sydämestä, vapaasta tahdostansa. Ja kuningas David oli myös
sangen suuresti iloissansa.
10. Ja David kiitti Herraa kaiken kansan edestä ja sanoi: kiitetty ole sinä
Herra, Israelin meidän isämme Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen!
11. Sillä sinun, Herra, on suuruus, ja voima, ja kunnia, ja voitto, ja kiitos;
sillä kaikki, mitä taivaassa ja maan päällä on, se on sinun. Sinun Herra on
valtakunta, ja sinä olet korotettu kaikkein päämiesten ylitse.
12. Rikkaus ja kunnia ovat sinun edessäs, ja sinä hallitset kaikki kappaleet,
ja sinun kädessäs on väki ja voima: sinun kädessäs on kaikki suureksi ja väkeväksi
tehdä.
13. Ja nyt meidän Jumalamme! me kiitämme sinua, ja ylistämme sinun kunnias nimeä.
14. Sillä mikä minä olen, ja mikä on minun kansani, että me olemme niin paljon
voineet antaa hyvällä mielellä, niinkuin se nyt tapahtuu? sillä se on kaikki
sinulta tullut, ja sinun kädestäs olemme me antaneet sinulle sen.
15. Sillä me olemme muukalaiset ja oudot sinun edessäs, niinkuin kaikki meidän
isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niinkuin varjo, ja ei täällä ole yhtään
viipymystä.
16. Herra meidän Jumalamme! kaikki tämä kalun paljous, jonka me olemme valmistaneet
sinun pyhälle nimelles rakentaa huonetta, se on kaikki tullut sinun kädestäs,
ja ne ovat kaikki sinun.
17. Minun Jumalani! minä tiedän, ettäs tutkistelet sydämen ja tahdot vakuutta.
Sentähden olen myös minä kaikki nämät yksivakaisesta sydämestä antanut vapaalla
mielellä. Ja minä näin nyt ilolla tämän sinun kansas, joka tässä on, että se
on hyvällä mielellä sinulle antanut.
18. Herra meidän isäimme Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumala! pidä ijankaikkisesti
tämänkaltainen mieli ja tahto kansas sydämessä, ja valmista heidän sydämensä
sinun tykös.
19. Ja pojalleni Salomolle anna täydellinen sydän pitämään sinun käskys, todistukses
ja säätys, niin että hän ne kaikki tekis ja rakentais tämän asuinsian, jonka
minä olen valmistanut.
20. Ja David sanoi kaikelle kansalle: kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne! ja
kaikki kansa kiitti Herraa isäinsä Jumalaa, kumarsivat ja rukoilivat Herraa
ja kuningasta,
21. Ja he uhrasivat Herralle uhrin, ja toisena päivänä uhrasivat he polttouhrin
Herralle, tuhannen mullia, tuhannen oinasta, tuhannen karitsaa, ja heidän juomauhrinsa,
ja monta muuta uhria kaiken Israelin edessä.
22. Ja he söivät ja joivat sinä päivänä sangen suurella ilolla Herran edessä,
ja tekivät Salomon Davidin pojan toisen kerran kuninkaaksi ja voitelivat hänen
Herralle hallitsiaksi ja Zadokin papiksi.
23. Ja niin Salomo istui Herran istuimelle kuninkaaksi isänsä Davidin siaan,
ja oli onnellinen; ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.
24. Niin myös kaikki päämiehet ja voimalliset, ja kaikki kuningas Davidin lapset
antoivat itsensä kuningas Salomon alle.
25. Ja Herra teki Salomon enemmin ja enemmin suuremmaksi kaiken Israelin edessä,
ja antoi hänelle kuuluisan valtakunnan, jonkakaltaista ei yhdelläkään kuninkaalla
Israelissa hänen edellänsä ole ollut.
26. Ja niin oli David, Isain poika, koko Israelin kuningas.
27. Mutta aika, jonka hän oli Israelin kuninkaana, oli neljäkymmentä ajastaikaa.
Hebronissa hän hallitsi seitsemän ajastaikaa ja Jerusalemissa kolmeneljättäkymmentä.
28. Ja hän kuoli hyvällä ijällä, ravittuna elämästä, rikkaudesta ja kunniasta;
ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
29. Mutta kuningas Davidin teot ensimäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut
näkiän Samuelin teoissa, ja prophetan Natanin teoissa, ja näkiän Gadin teoissa,
30. Kaiken hänen valtakuntansa, väkevyytensä ja aikainsa kanssa, jotka hänen
ja Israelin, ja kaikkein maan valtakuntain aikana kuluneet ovat.