1 Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan. Hän meni ylipapin luo 2 ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.
3 Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen. 4 Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?" 5 Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 6 Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä."
7 Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään. 8 Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen. 9 Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.
10 Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi.
Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen,
Herra", hän vastasi.
11 Herra sanoi: "Mene
Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota
kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee,
12 ja näyssä
hän on nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään
ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi
näkönsä takaisin."
13 ![[i]](i.gif)
Ananias vastasi: "Herra, minä
olen monilta kuullut, kuinka paljon pahaa se mies on
Jerusalemissa tehnyt sinun pyhillesi*.
14 Tännekin
hän on tullut ylipappien valtuuttamana vangitsemaan
kaikki, jotka huutavat avuksi sinun nimeäsi."
15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene, minä olen
valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni
maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin
kansan edessä.
16 Minä tulen osoittamaan hänelle,
että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden."
17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä." 18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin. 19 Ruokaa nautittuaan hän taas voimistui.
23 Jonkin ajan kuluttua juutalaiset päättivät tappaa Saulin. 24 Saul sai kuitenkin vihiä heidän hankkeestaan. He pitivät kaupungin porteilla vartiota yötä päivää, jotta saisivat hänet surmatuksi, 25 mutta eräänä yönä opetuslapset auttoivat hänet pakoon laskemalla hänet korissa muurilta alas.
31 Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.
36 Joppessa* oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen
nainen; nimi on kreikaksi Dorkas.* Hän teki paljon
hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin.
37 Mutta
noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet
pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen.
38 Lydda on
lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin
olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään
hänelle sanan: "Tule kiireesti meidän luoksemme."
39 Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan. 40 Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: "Tabita, nouse!" Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan. 41 Pietari ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet jalkeille. Sitten Pietari kutsui huoneeseen lesket ja kaikki pyhät, ja he saivat nähdä, että Tabita oli elossa.
42 Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan. 43 Pietari jäi vielä joksikin aikaa Joppeen ja asui erään Simon-nimisen nahkurin luona.